Casio ClassPad II Class Pad II_Ex Ex FI
User Manual: Casio ClassPadII_Ex ClassPad II fx-CP400 | Laskimet | Käyttöopas | CASIO
Open the PDF directly: View PDF 
.
Page Count: 47
- Sisältö
- Luku 2: Pääsovellus
- Luku 3: Käyrä & taulukko -sovellus
- Luku 4: Kartio-sovellus
- Luku 5: Differentiaaliyhtälögraafi-sovellus
- Luku 6: Sekvenssi-sovellus
- Luku 7: Tilasto-sovellus
- Luku 8: Geometria-sovellus
- Luku 9: Numeronratkaisu-sovellus
- Luku 10: eActivity-sovellus
- Luku 11: Taloudellinen-sovellus
- Luku 12: Ohjelmasovellus
- Luku 13: Taulukko-sovellus
- Luku 14: 3D-graafi-sovellus
2
Sisältö
Luku 2: Pääsovellus .............................................................................................................. 3
Luku 3: Käyrä & taulukko -sovellus ................................................................................... 13
Luku 4: Kartio-sovellus ....................................................................................................... 19
Luku 5: Differentiaaliyhtälögraafi-sovellus ....................................................................... 21
Luku 6: Sekvenssi-sovellus ................................................................................................ 26
Luku 7: Tilasto-sovellus ...................................................................................................... 28
Luku 8: Geometria-sovellus ............................................................................................... 32
Luku 9: Numeronratkaisu-sovellus .................................................................................... 35
Luku 10: eActivity-sovellus ................................................................................................ 36
Luku 11: Taloudellinen-sovellus ........................................................................................ 37
Luku 12: Ohjelmasovellus .................................................................................................. 42
Luku 13: Taulukko-sovellus ................................................................................................ 44
Luku 14: 3D-graafi-sovellus ................................................................................................ 46
Tietoja tästä vihkosesta...
Tässä vihkosessa on esimerkkejä ClassPad II:n Käyttäjän oppaassa kuvatuista toiminnoista.
Käytä tätä vihkosta yhdessä Käyttäjän oppaan kanssa.
Luku 2: Pääsovellus 3
Luku 2:
Pääsovellus
0201
Laskutoimitus Näppäily
56 × (–12) ÷ (–2,5) = 268,8 56*(z12)/(z2.5)E
2 + 3 × (4 + 5) = 29 2+3*(4+5)E
6= 0,3
4 × 5
6/(4*5)E tai N*6c4*5E
* Näyttönäppäimistön [Math1]-näppäimistöasettelu
0202 2,54 × 103 = 2540 2.54e3E
1600 × 10–4 = 0,16 bgaaE-ew
0203 123 + 456 = 579 123+456E
789 – 579 = 210 789-DE
210 ÷ 7 = 30 /7E
0204 x:=123E
0205 Napauta u, kun ClassPadiin on määritetty Standard-tilan (Normal 1) mukainen näyttö.
Lauseke ClassPad-toimet Näytetty tulos
100 ÷ 6 = 16,6666666...
100/6u
(siirtyminen Decimal-tilaan) 16.66666667
u (paluu Standard-tilaan) 50
3
0206 Napauta u, kun ClassPadiin on määritetty Decimal-tilan (Normal 1) mukainen näyttö.
Lauseke ClassPad-toimet Näytetty tulos
2 + 2 = 3,414213562...
!2e+2u
(siirtyminen Standard-tilaan) 2 + 2
u (paluu Decimal-tilaan) 3.414213562
0207 (Complex-tilan ja Real-tilan laskentatulokset)
Lauseke Complex-tila Real-tila
solve (x3 – x2 + x – 1 = 0, x){x = –i, x = i, x = 1} {x = 1}
i + 2 i 3·iVIRHE: Non-Real in Calc
(1 + '3 i)(⬔(2,45°)) ⬔(4,105) VIRHE: Non-Real in Calc
Luku 2: Pääsovellus 4
0208 (Assistant-tilan ja Algebra-tilan laskentatulokset)
Lauseke Assistant-tila Algebra-tila
x2 + 2x + 3x + 6 x2 + 2 · x + 3 · x + 6 x2 + 5 · x + 6
expand ((x+1)2)x2 + 2 · x · 1 + 12x2 + 2 · x + 1
x + 1 (kun muuttujan x arvo on 1) x + 1 2
0209 1. Napauta kohtaa 1.2. K3E
Laskettu uudelleen
1
0210 0211
0212
0213
0214 {1,2,3}WlistaE
tai
)1,2,3eWlistaE
0215 lista[2]E
tai
lista[d2E
Luku 2: Pääsovellus 5
0216 5Wlista[2]E
Vinkki: Edellä mainituissa laskutoimituksissa voi käyttää myös ans-muuttujaa, kun siinä on LIST-tiedot.
Esimerkki: {1, 2, 3} E {1, 2, 3}
D[2]E 2
0217 list3*{6,0,4}E
0218 {10,20,30}W{x,y,Z}
E
0219 [[1,2][3,4]]Wmat1E
tai
[d[d1,2e[d3,4eeW
mat1E
0220 mat1[2,1]E
↑
↑
Rivi Sarake
0221 5Wmat1[1,2]E
Vinkki: Edellä mainituissa laskutoimituksissa voi käyttää myös ans-muuttujaa, kun siinä on MATRIX-tiedot.
0222
1. 6 (Luo matriisin, jossa on 1 rivi × 2 saraketta.)
1e2
2. 6 (Lisää yhden sarakkeen matriisiin.)
3
3. 7 (Lisää yhden rivin matriisiin.)
4e5e6
4. Sijoittaa matriisin mat2-nimiseen muuttujaan.
eWmat2E
Luku 2: Pääsovellus 6
0223 [[1,1][2,1]]+
[[2,3][2,1]]E
0224 81e1cd2e1
e*
82e3cd2e1E
0225 [[1,2][3,4]]*5E
0226 [[1,2][3,4]]{3E
0227 81e2cd3e4em3E
0228 710c20730eW7xcy7ZE
0229
1. Napauta <-painikkeen kohdalla olevaa alanuolipainiketta ja napauta sitten 1.
2. 10111+11010E
0230
1. Napauta <-painikkeen kohdalla olevaa alanuolipainiketta ja napauta sitten 2.
2. (11+7){2E
0231
1. Napauta <-painikkeen kohdalla olevaa alanuolipainiketta ja napauta sitten 4.
2. 123d+1010bE
Luku 2: Pääsovellus 7
0232
10102 and 11002 = 10002 (lukujärjestelmä: binaari)
1010pandp1100E
10112 or 110102 = 110112 (lukujärjestelmä: binaari)
1011porp11010E
10102 xor 11002 = 1102 (lukujärjestelmä: binaari)
1010pxorp1100E
not (FFFF16) = FFFF000016 (lukujärjestelmä: heksadesimaali)
not(ffff)E
0233
baseConvert( 579,15,12)E
baseConvert( 100,13,10)E
baseConvert( 123,16,3)E
0234
Koska pisteelle P saadaan ratkaisu s = 1, se tarkoittaa, että se on suoralla
viivalla l.
Ratkaisua ei saada (No Solution) s:lle pisteen Q tapauksessa, mikä tarkoittaa,
että pistettä ei ole suoralla viivalla l.
0235
1. x{3-3x{2+3x-1
2. Valitse lauseke vetämällä kynää sen ylitse.
3. Napauta [Interactive], [Transformation], [factor] ja sitten [factor].
Luku 2: Pääsovellus 8
0236
1. x{2+2x
2. Valitse lauseke vetämällä kynää sen ylitse.
3. Napauta [Interactive], [Calculation] ja sitten [
∫
]. Näkyviin tulee
∫
-valintaikkuna.
4. Valitse Definite sitä napauttamalla.
5. Syötä tarvittavat tiedot seuraaville kolmelle argumentille.
Variable: x, Lower: 1, Upper: 2
6. Napauta [OK].
0237
1. Syötä seuraava laskutoimitus ja suorita se.
diff(sin(x),x) × cos(x) + sin(x) × diff(cos(x),x)
2. Valitse diff(sin(x),x) vetämällä kynää sen ylitse.
3. Napauta [Interactive], [Assistant] ja sitten [apply].
• Tämä suorittaa vaiheessa 2 valitsemasi osan laskutoimituksesta. Se laskutoimituksen osa, jota ei valita (×
cos(x) + sin(x) × diff(cos(x),x)), tulostetaan näyttöön sellaisenaan.
0238
1. Napauta !, jolloin alaikkunaan tulee näkyviin Graafieditori-ikkuna.
2. Valitse x^2 – 1 vetämällä kynää sen ylitse työalueessa.
3. Vedä valittu lauseke Graafieditori-ikkunaan.
• Tämä kopioi lausekkeen kohtaan, johon pudotit sen.
Luku 2: Pääsovellus 9
0239
1. Napauta $, jolloin alaikkunaan tulee näkyviin Graafi-ikkuna.
2. Valitse x^2 – 1 vetämällä kynää sen ylitse työalueessa.
3. Vedä valittu lauseke Graafi-ikkunaan.
0240
1. Napauta työalueikkunassa (, jolloin alaikkunaan tulee näkyviin Tilastoeditori-ikkuna.
2. Syötä Tilastoeditori-ikkunassa {1, 2, 3} list1-muuttujaan ja {4, 5, 6} list2-muuttujaan.
3. Tee työalueikkunasta aktiivinen, paina k ja suorita sitten seuraava laskutoimitus: list1 + list2 ⇒ list3.
4. Piilota näppäimistö painamalla k.
• Tästä näkyy, että list3 sisältää laskutoimituksen list1 + list2 tuloksen.
Luku 2: Pääsovellus 10
0241
1. Tee Pääsovelluksen työalueikkunasta aktiivinen napauttamalla sitä.
2. Suorita toiminto {12, 24, 36} ⇒ test, joka sijoittaa luettelotiedot {12, 24, 36} test-nimiseen LIST-muuttujaan.
3. Tee Tilastoeditori-ikkunasta aktiivinen napauttamalla sitä ja vieritä sitten näyttöä oikealle e-näppäimellä,
kunnes näkyviin tulee list6:n oikealla puolella oleva tyhjä luettelo.
4. Napauta list6:n vieressä olevaa tyhjää solua, kirjoita ”test” ja napauta sitten
w.
• Näkyviin tulee luettelotiedot {12, 24, 36}, jotka on sijoitettu test-nimiseen
muuttujaan.
0242
1. Syötä lauseke x^2/5^2 + y^2/2^2 = 1 työalueessa.
2. Napauta 3, jolloin alaikkunaan tulee näkyviin Geometria-ikkuna.
3. Valitse lauseke vetämällä kynää sen ylitse työalueessa ja vedä sitten valittu
lauseke Geometria-ikkunaan.
• Geometria-ikkunaan tulee näkyviin ellipsi.
0243
Piste Ympyrä Piste ja sen kuva
Luku 2: Pääsovellus 11
0244
1. Käynnistä tarkistustoiminto.
2. Syötä 50 ja paina E.
3. Syötä yhtäsuuruusmerkin (=) jälkeen 25 × 3 ja paina E.
4. Sulje näkyviin tuleva virheikkuna napauttamalla [OK].
5. Muuta 25 × 3 muotoon 25 × 2 ja paina E.
6. Syötä yhtäsuuruusmerkin (=) jälkeen 5 × 5 ×
2 ja paina E.
0245
1. Tyhjennä ikkuna napauttamalla O ja sitten [OK].
2. Napauta työkalurivin alanuolta ja valitse T.
3. Syötä x^2 + 1 ja paina E.
4. Syötä (x + i)(x – i) ja paina E.
0246
1. Käynnistä todennäköisyystoiminto ja valitse sitten 2 Dice +.
2. Syötä 50 Number of trials -ruutuun.
3. Tuo tulos Todennäköisyys-ikkunaan
napauttamalla [OK].
0247
1. Tuo Probability-valintaikkuna näkyviin napauttamalla P ja valitse sitten Container.
2. Määritä seuraavat asetukset
valintaikkunassa.
Replace: Yes*, A: 10, B: 20, C: 30
(Jätä muiden kirjaimien asetukset nolliksi.),
Number of trials: 50
3. Napauta [OK].
* Osoittaa, että pallo palautetaan paikalleen ennen seuraavaa nostoa. Jos palloa ei palauteta paikalleen, valitse No.
Luku 2: Pääsovellus 12
0248
1. OCTA()E
2. Syötä 20 ja napauta sitten [OK].
• Tämä suorittaa OCTA-ohjelman ja näyttää tulokset
Ohjelman tulostus -ikkunassa. Ohjelman
tulostus -ikkuna
Luku 3: Käyrä & taulukko -sovellus 13
Luku 3:
Käyrä & taulukko -sovellus
0301
1. Napauta a-valikossa [Draw Shade].
2. Syötä näkyviin tulevassa valintaikkunassa
seuraavat tiedot: Lower Func: x2 – 1,
Upper Func: –x2 + 1.
Jätä x min- ja x max -kohdat tyhjiksi.
3. Napauta [OK].
0302
1. Napauta 8, jolloin näkyviin tulee Table Input -valintaikkuna, ja määritä sitten alla mainitut asetukset.
Start: –4.9, End: 7.1, Step: 2
2. Syötä ja tallenna Graafieditori-ikkunassa y = 3log(x + 5) riville y1 ja napauta sitten #.
• Tämä luo numerotaulukon ja tuo sen näkyviin.
3. Napauta a ja sitten [Link].
• ClassPad näyttää Graafi-ikkunan ja piirtää graafin siten, että jäljitysosoitin
on graafin viivalla. Näkyvissä on myös jäljitysosoittimen sijainnin
koordinaatit.
• Napauttamalla y1-sarakkeessa olevaa solua voit siirtää solun arvon
sijaintia jäljitysosoittimella.
• Voit siirtää numerotaulukon korostusta painamalla ylös- tai alaspäin
osoittavaa kohdistinnäppäintä tai napauttamalla valittavaa solua. Tällöin
jäljitysosoitin siirtyy kyseiseen graafin kohtaan.
4. Lopeta linkkijäljitys napauttamalla l kuvakepaneelissa.
0303
1. Napauta 8, jolloin näkyviin tulee Table Input -valintaikkuna, ja määritä sitten alla mainitut asetukset.
Start: 0, End: 1, Step: 0.2
2. Syötä funktio y = x3 – 3x Graafieditori-ikkunassa ja tee funktiosta sitten graafi napauttamalla $.
3. Luo numerotaulukko napauttamalla #.
Luku 3: Käyrä & taulukko -sovellus 14
4. Aktivoi Graafi-ikkuna napauttamalla sitä. Napauta seuraavaksi [Analysis] ja
sitten [Trace].
• Tämä tuo osoittimen graafiin.
5. Siirrä osoitinta kohdistinnäppäimellä graafissa, kunnes se on kohdassa,
jonka koordinaatit haluat syöttää taulukkoon.
6. Syötä kohdistimen osoittaman kohdan koordinaatit taulukon loppuun
painamalla E.
7. Syötä loput haluamasi koordinaatit toistamalla vaiheita 5 ja 6.
0304
1. Syötä ja tallenna Graafieditori-ikkunan y1-rivillä x2 – x – 2 ja napauta sitten $.
2. Napauta [Analysis], [Sketch] ja sitten [Inverse].
• Tämä tekee graafin käänteisfunktiosta. Käänteisfunktio näkyy hetken sanomaruudussa.
Vinkki: Jos funktiolla ei ole käänteisfunktiota, [Inverse]-komennon tuottama graafi on tulos alkuperäisen funktion x- ja
y-muuttujien paikan vaihtamisesta.
0305
1. Kun Graafi-ikkuna on aktiivinen, napauta [Analysis], [Sketch] ja sitten [Circle].
• Graafi-ikkunaan tulee näkyviin sana Circle.
2. Napauta kohtaa, johon haluat ympyrän keskipisteen, ja napauta sitten toista kohtaa ympyrän kehällä.
• Tämä piirtää ympyrän, ja sanomaruudussa näkyy ympyrän funktio.
• Voit piirtää ympyrän myös määrittämällä sen keskipisteen koordinaatit ja määrittämällä sen säteen. Edellä
vaiheessa 2 mainitun toimen sijasta paina vakionäppäimistön numeronäppäintä. Syötä näkyviin tulevassa
valintaikkunassa haluamasi arvot ja napauta sitten [OK].
0306
1. Kun Graafi-ikkuna on aktiivinen, napauta [Analysis], [Sketch] ja sitten [Vertical].
• Graafi-ikkunaan tulee näkyviin sana Vertical.
2. Paina 2.
• Näkyviin tulee valintaikkuna, jossa voi määrittää pystyviivan x-koordinaatin ja jossa x-koordinaatin arvona
on 2.
• Sen sijaan, että syöttäisit arvon, voit napauttaa kynällä sitä kohtaa, jonka kautta pystyviivan on kuljettava.
3. Napauta [OK].
Voit piirtää vaakaviivan napauttamalla [Analysis], [Sketch] ja sitten [Horizontal] eikä [Vertical] edellä olevan
ohjeen vaiheessa 1. Vaakaviivalle on määritettävä y-koordinaatti vaiheessa 2.
Luku 3: Käyrä & taulukko -sovellus 15
0307
1. Syötä ja tallenna Graafieditori-ikkunassa y = x + 1 riville y1 ja y = x2 riville y2 ja tee siitä sitten graafi
napauttamalla $.
2. Napauta [Analysis], [G-Solve] ja sitten [Intersection].
• Graafi-ikkunaan tulee sana Intersection, ja osoitin näkyy leikkauskohdassa.
Myös kulloisenkin osoittimen paikan x- ja y-koordinaatit näkyvät Graafi-
ikkunassa.
3. Saat muut leikkauskohdat näkyviin painamalla vasenta tai oikeaa
kohdistinnäppäintä tai napauttamalla vasenta tai oikeaa graafin
ohjausnuolta.
0308
1. Syötä ja tallenna Graafieditori-ikkunassa y = x (x + 2)(x – 2) riville y1 ja tee siitä sitten graafi napauttamalla
$.
2. Määritä y:n arvo tietyllä x-arvolla napauttamalla [Analysis], [G-Solve], [x-Cal/y-Cal] ja sitten [y-Cal].
• Näkyviin tulee valintaikkuna, jossa voi määrittää x-arvon.
3. Syötä tässä esimerkissä 0.5 ja napauta sitten [OK].
• Osoitin siirtyy graafin kohtaan, jossa x = 0.5, ja näyttää kohdan
x-koordinaatin ja y-koordinaatin.
4. Määritä x:n arvo tietyllä y-arvolla napauttamalla [Analysis], [G-Solve], [x-Cal/y-Cal] ja sitten [x-Cal].
• Näkyviin tulee valintaikkuna, jossa voi määrittää y-arvon.
5. Syötä tässä esimerkissä 2.2 ja napauta sitten [OK].
• Osoitin siirtyy graafin kohtaan, jossa y = 2.2, ja näyttää kohdan
x-koordinaatin ja y-koordinaatin.
Vinkki: Jos edellä mainitut ohjeet tuottavat useita tuloksia, laske seuraava arvo painamalla e. Edelliseen arvoon voi
siirtyä painamalla d.
Luku 3: Käyrä & taulukko -sovellus 16
0309
1. Syötä ja tallenna Graafieditori-ikkunassa y = x (x + 2)(x – 2) riville y1 ja tee siitä sitten graafi napauttamalla
$.
2. Napauta [Analysis], [G-Solve], [Integral] ja sitten [∫
dx].
• Graafi-ikkunaan tulee näkyviin sana Lower.
3. Paina 1.
• Näkyviin tulee valintaikkuna, jossa voi syöttää x-arvojen välin ja jossa on määritetty 1 x-akselin alarajaksi
(Lower).
4. Napauta [Upper]-syöttöruutua ja syötä sitten 2 x-akselin ylärajaksi.
5. Napauta [OK].
0310
1. Syötä ja tallenna Graafieditori-ikkunassa y = x3 – 1 riville y1 ja tee siitä sitten graafi napauttamalla $.
2. Napauta [Analysis], [G-Solve] ja sitten [Inflection].
• Graafi-ikkunaan tulee sana Inflection, ja osoitin näkyy käännepisteessä.
Vinkki: Jos funktiolla on useita käännepisteitä, voit siirtää osoitinta niiden välillä kohdistinnäppäimillä tai graafin
ohjausnuolilla, jolloin näkyviin tulee niiden koordinaatit.
0311
1. Syötä ja tallenna Graafieditori-ikkunassa y = x2 – x – 2 riville y1, ja tee siitä sitten graafi napauttamalla $.
2. Napauta [Analysis], [G-Solve] ja sitten [π ∫ f(x)2dx].
• Graafiin tulee näkyviin ristikko-osoitin ja Graafi-ikkunan oikeassa alakulmassa näkyy sana Lower.
3. Paina 1.
• Näkyviin tulee valintaikkuna, jossa voi syöttää x:n arvot ja jossa on määritetty 1 x-akselin alarajaksi
(Lower).
4. Napauta [Upper]-syöttöruutua ja syötä sitten 2 x-akselin ylärajaksi.
5. Napauta [OK].
• Graafi-ikkunassa näkyy pyörähdyskappaleen ääriviivat, ja kappaleen
tilavuus näkyy sanomaruudussa.
Luku 3: Käyrä & taulukko -sovellus 17
0312
1. Jos Graafi-ikkunassa ei näy graafin ohjausnuolia, suorita alla mainittu toimi.
(1) Napauta O ja sitten [Graph Format], jolloin näkyviin tulee Graafin muoto -valintaikkuna.
(2) Valitse G-Controller -valintaruutu.
(3) Napauta [Set].
2. Syötä Graafieditori-ikkunassa 2x2 + 3x – 1 riville y1 ja 2x + 1 riville y2.
3. Tee funktiosta graafi napauttamalla $.
4. Napauta [Analysis] ja sitten [Modify].
• Näkyviin tulee valintaikkuna, jossa voi syöttää askelarvon.
5. Syötä muutosarvo (askelarvo) parametrin arvoksi ja napauta sitten [OK].
• Graafi-ikkunaan tulee näkyviin sana Modify ja y1-graafi (2x2 + 3x – 1) aktivoituu, mikä näkyy graafin
paksusta viivasta.
• Aktiivisen graafin funktio näkyy Graafi-ikkunan sanomaruudussa.
6. Valitse sanomaruudussa näkyvässä funktiossa parametri, jota haluat muuttaa.
7. Muuta vaiheessa 5 valitsemasi parametrin arvoa napauttamalla vasenta tai oikeaa graafin ohjauspainiketta.
• Voit suurentaa parametrin arvoa napauttamalla oikeaa graafin ohjausnuolta.
• Voit pienentää parametrin arvoa napauttamalla vasenta graafin ohjausnuolta.
• Tässä kohdassa voit halutessasi valita muita parametreja ja muuttaa myös niiden arvoja.
8. Muokkaa y2-graafia (2x + 1) aktivoimalla graafi napauttamalla alaspäin osoittavaa graafin ohjausnuolta.
• Muokkaa valittuna olevaa graafia toistamalla vaiheet 6 ja 7.
9. Lopeta graafin muokkaus napauttamalla l kuvakepaneelissa.
0313
1. Syötä Graafieditori-ikkunassa ax2 – bx rivillä y1 ja ax + b rivillä y2.
2. Napauta a ja sitten [Dynamic Graph] tai napauta 4.
3. Napauta [Settings] valikossa, joka tulee näkyviin, kun liukusäätimen näyttöruudun vasenta yläkulmaa
napautetaan.
4. Käytä näkyviin tulevassa Slider Settings -valintaikkunassa välilehtiä [Slider 1] ja [Slider 2] alla olevassa
taulukossa näkyvien arvojen syöttämiseen parametrien a ja b minimiarvoiksi, maksimiarvoiksi ja
askellusarvoiksi.
Välilehti Parameter Min Max Step
[Slider 1] a141
[Slider 2] b–2 2 1
Luku 3: Käyrä & taulukko -sovellus 18
5. Sulje valintaikkuna napauttamalla [OK].
6. Muokkaa käyriä muuttamalla parametrin a tai b arvoa.
• Jos haluat muuttaa parametrien a ja b arvoja, suurenna tai pienennä arvoa askellusarvolla napauttamalla
L- tai R-painiketta tai napauttamalla liukusäätimen näyttöruudun vasenta yläkulmaa ja napauttamalla
sitten esiin tulevassa valikossa [Auto Play].
• Jos napautit [Auto Play], lopeta käyrän muodon muuttaminen napauttamalla l tai painamalla c.
Luku 4: Kartio-sovellus 19
Luku 4:
Kartio-sovellus
0401
1. Napauta Kartioeditori-ikkunassa q, jolloin näkyviin tulee Select Conics Form -valintaikkuna.
2. Valitse x = A(y – K)2 + H ja napauta sitten [OK].
• Kartioeditori-ikkunassa näkyy x = A(y – K)2 + H.
3. Muuta yhtälön parametrit seuraavasti: A = 2, K = 1,
H = –2.
4. Piirrä yhtälöstä graafi napauttamalla ^.
0402
1. Syötä Kartioeditori-ikkunassa yhtälö (x − 1)2
22
x2
4
+ (y − 2)2 = .
2. Napauta w, jolloin näkyviin tulee Select Conics Form -valintaikkuna, valitse
x = Ay2 + By + C ja napauta sitten [OK].
• Tämä muuntaa yhtälön valitsemaasi muotoon.
0403 Symmetria 0404 Keskipiste 0405 Säde
0406 Asymptootit 0407 Eksentrisyys 0408 x-leikkauspiste
Luku 4: Kartio-sovellus 20
0409
1. Napauta Kartioeditori-ikkunassa q, jolloin näkyviin tulee Select Conics Form -valintaikkuna.
2. Valitse ”x = Ay2 + By + C” ja napauta sitten [OK].
• Kartioeditori-ikkunassa näkyy ”x = A
·
y2 + B
·
y + C”.
3. Napauta 4.
• Näkyviin tulee liukusäätimiä, joilla muutetaan parametreille A, B ja C määritettyjä arvoja.
4. Napauta [Settings] valikossa, joka tulee näkyviin, kun liukusäätimen näyttöruudun vasenta yläkulmaa
napautetaan.
5. Käytä Slider Settings -valintaikkunassa välilehtiä [Slider 1], [Slider 2] ja [Slider 3] alla näkyvien arvojen
syöttämiseen parametrien A, B ja C arvoiksi.
Value: –2, Min: –2, Max: 2, Step: 1
6. Sulje valintaikkuna napauttamalla [OK].
7. Muokkaa graafeja muuttamalla parametrin A, B tai C arvoa.
• Muuta määritettyä arvoa liukusäädinten A, B ja C painikkeilla L ja R, kun haluat suurentaa tai
pienentää kullekin parametrille määritettyä arvoa askellusarvolla.
• Kun napautetaan liukusäätimen näyttöruudun vasenta yläkulmaa ja napautetaan sitten esiin tulevassa
valikossa [Auto Play], vastaavalle parametrille määritetty arvo vaihtuu minimi- ja maksimiarvojensa välillä.
(Useiden parametrien samanaikaista suorittamista Auto Play -toiminnon avulla ei tueta.)
8. Voit lopettaa graafin muokkauksen napauttamalla sulkemispainiketta (C) liukusäätimen näyttöruudun
oikeassa yläkulmassa.
Luku 5: Differentiaaliyhtälögraafi-sovellus 21
Luku 5:
Differentiaaliyhtälögraafi-sovellus
0501
1. Napauta Differentiaaliyhtälöeditori-ikkunassa [Type] - [1st (Slope Field)] tai A.
2. Y{c-Xw3. Piirrä kulmakerroinkenttä napauttamalla O.
4. Napauta 6 ja määritä Näkymäikkunan asetukset
alla kuvatulla tavalla.
5. Napauta [OK].
Tämä päivittää kulmakerroinkentän uusien
Näkymäikkunan asetusten mukaisesti.
0502
1. Aktivoi Differentiaaliyhtälöeditori-ikkuna ja napauta sitten [IC]-välilehteä.
• Näkyviin tulee alkuehtoeditori.
2. Syötä alkuehtoeditorissa seuraavat alkuehdot:
(xi, yi) = (0, 0), (0, 0.5), (0, 1).
3. Napauta O.
• Tämä piirtää kolme ratkaisukäyrää y’ = y2 – x -kulmakerroinkentän päälle.
Luku 5: Differentiaaliyhtälögraafi-sovellus 22
0503
1. Napauta Differentiaaliyhtälöeditori-ikkunassa [Type] - [2nd (Phase Plane)] tai B.
2. Xw-Yw3. Piirrä tilataso napauttamalla O.
0504
1. Aktivoi Differentiaaliyhtälöeditori-ikkuna ja napauta sitten [IC]-välilehteä.
• Näkyviin tulee alkuehtoeditori.
2. Syötä alkuehtoeditorissa (xi, yi) = (1, 1).
3. Napauta O.
• Tämä piirtää ratkaisukäyrän ja sijoittaa sen x’ = x, y’ = −y -tilatason päälle.
0505
1. Napauta Differentiaaliyhtälöeditori-ikkunassa [Type] - [Nth (No Field)] tai 9.
2. Syötä y’’ = x − y jakamalla se kahdeksi ensimmäisen kertaluokan
differentiaaliyhtälöksi. Jos y1 = y ja y2 = y’, niin y1’ = y’ = y2 ja y2’ = y’’ =
x − y1.
Ycw
X-Ybw
3. Tuo alkuehtoeditori näyttöön napauttamalla [IC]-välilehteä.
4. Syötä (xi, y1i, y2i) = (0, −1, 0), (0, 0, 0), (0, 1, 0). 5. Napauta O.
Luku 5: Differentiaaliyhtälögraafi-sovellus 23
0506
1. Napauta Differentiaaliyhtälöeditori-
ikkunassa [Graphs]-välilehteä.
2. Napauta [Type] - [ f ( x)] tai d ja syötä
sitten y = x2 ja y = −x2.
3. Napauta O.
• Tämä sijoittaa yhtälöiden y = x2 ja y =
−x2 graafit differentiaaliyhtälögraafiin.
0507
1. Napauta Differentiaaliyhtälöeditori-ikkunassa [Graphs]-välilehteä.
2. Vahvista, että tilarivin vasemmassa reunassa näkyy kulmayksikön
asetuksena Rad. Jos näin ei ole, napauttele kulmayksikön asetusta, kunnes
Rad tulee näkyviin.
3. Napauta [Type] - [Parametric] tai g, ja syötä graafin lauseke xt = 3sin(t) + 1
ja yt = 3cos(t) + 1 sekä 0 s t s 2π, joka ilmaisee t:n arvovälin.
4. Piirrä graafi napauttamalla O.
• Voit säätää graafi-ikkunaa napauttamalla [Zoom] ja sitten [Quick Initialize].
Luku 5: Differentiaaliyhtälögraafi-sovellus 24
0508
1. Käynnistä eActivity-sovellus ja syötä seuraava lauseke ja matriisi.
y’ = exp(x) + x2
[0,1]
2. Napauta eActivity-sovellusikkunassa [Insert], [Strip(2)] ja sitten
[DiffEqGraph].
• Tämä lisää differentiaaliyhtälögraafin tieto-osan ja näyttää Differentiaaliyhtälögraafi-ikkunan näytön
alaosassa.
3. Valitse eActivity-sovellusikkunassa y’ = exp(x) + x2 vetämällä kynää sen
ylitse.
4. Vedä valittu lauseke Differentiaaliyhtälögraafi-ikkunaan.
• Tämä piirtää kulmakerroinkentän y’ = exp(x) + x2 ja rekisteröi yhtälön
differentiaaliyhtälöeditoriin ([DiffEq]-välilehti).
5. Valitse eActivity-sovellusikkunassa [0,1] vetämällä kynää sen ylitse.
6. Vedä valittu matriisi Differentiaaliyhtälögraafi-ikkunaan.
• Tämä tekee graafin ratkaisukäyrästä y’ = exp(x) + x2 matriisin määrittämän
alkuehdon mukaisesti ja rekisteröi alkuehdon alkuehtoeditoriin ([IC]-
välilehti).
Luku 5: Differentiaaliyhtälögraafi-sovellus 25
0509
1. Käynnistä eActivity-sovellus ja syötä seuraava lauseke ja matriisi.
y” + y’ = exp(x)
[[0,1,0][0,2,0]]
2. Napauta eActivity-sovellusikkunassa [Insert], [Strip(2)] ja sitten
[DiffEqGraph].
• Tämä lisää differentiaaliyhtälögraafin tieto-osan ja näyttää Differentiaaliyhtälögraafi-ikkunan näytön
alaosassa.
3. Valitse eActivity-sovellusikkunassa y” + y’ = exp(x) vetämällä kynää sen
ylitse.
4. Vedä valittu lauseke Differentiaaliyhtälögraafi-ikkunaan.
• Tämä rekisteröi yhtälön y” + y’ = exp(x) differentiaaliyhtälöeditoriin ([DiffEq]-
välilehti). Differentiaaliyhtälögraafi-ikkunan sisältö ei muutu tällöin.
5. Valitse eActivity-sovellusikkunassa [[0,1,0][0,2,0]] vetämällä kynää sen ylitse.
6. Vedä valittu matriisi Differentiaaliyhtälögraafi-ikkunaan.
• Tämä tekee graafin ratkaisukäyristä y” + y’ = exp(x) matriisin määrittämän
alkuehdon mukaisesti ja rekisteröi alkuehdon alkuehtoeditoriin ([IC]-
välilehti).
Luku 6: Sekvenssi-sovellus 26
Luku 6:
Sekvenssi-sovellus
0601
1. Napauta Sekvenssieditori-ikkunassa [Recursive]-välilehteä.
2. Napauta [Type] - [an+2Type a1,a2].
3. Syötä rekursiolauseke an+2 = an+1 + an ja alkuarvot a1 = 1, a2 = 1.
4. Napauta 8, jolloin näkyviin tulee Sequence Table Input
-valintaikkuna.
5. Syötä alla mainittu n-arvoalue ja napauta sitten [OK].
Start: 1 End: 5
6. Luo taulukko napauttamalla #-kohdan vieressä olevaa
alanuolipainiketta ja valitsemalla sitten `.
−3 = 2 + 1
0602
1. Tuo RUN-sekvenssi-ikkuna näkyviin napauttamalla Sekvenssieditori-ikkunassa `.
2. Syötä rSolve-funktio napauttamalla [Calc] - [rSolve].
3. Määritä rSolve-funktion argumentiksi lauseke an+1 = an + 2, a1 = 1.
4. Paina E.
0603
1. Tuo RUN-sekvenssi-ikkuna näkyviin napauttamalla Sekvenssieditori-ikkunassa `.
2. Syötä Σ-funktio napauttamalla [Calc] - [Σ].
3. Määritä Σ-funktion argumentiksi arvoalue n = 2–10 ja syötä lauseke anE = n2
+ 2n − 1.
4. Paina E.
Luku 6: Sekvenssi-sovellus 27
0604
1. Napauta Sekvenssieditori-ikkunassa [Recursive]-välilehteä.
2. Napauta [Type] - [an+1Type a1].
3. Syötä rekursiolauseke an+1 = 2an + 1 ja alkuarvot a1 = 1.
4. Luo taulukko napauttamalla #-kohdan vieressä olevaa alanuolipainiketta ja valitsemalla sitten +.
5. Napauta 6, määritä alla mainitut Näkymäikkunan asetukset ja napauta sitten [OK].
xmin = 0 xmax = 6 xscale = 1 xdot: (Määritä automaattinen asetus.)
ymin = –15 ymax = 65 yscale = 5 ydot: (Määritä automaattinen asetus.)
6. Piirrä viivatyyppinen graafi napauttamalla
$ tai pistetyyppinen graafi napauttamalla
!.
Tässä esimerkissä on valittu Graafin
muoto -valintaikkunan [Cell Width
Pattern] -asetukselle arvo 4 Cells (katso
Käyttäjän oppaan kohtaa 1-7 Sovellusten
muotoasetusten määrittäminen).
Viivatyyppinen graafi Pistetyyppinen graafi
0605
1. Napauta Sekvenssieditori-ikkunassa [Recursive]-välilehteä.
2. Napauta [Type] - [an+1Type a1].
3. Syötä rekursiolauseke an+1 =
− 1 ja alkuarvot a1 = 0.5.
4. Tee Taulukko-ikkunasta aktiivinen napauttamalla sitä.
5. Napauta 6, määritä alla mainitut Näkymäikkunan asetukset ja napauta sitten [OK].
xmin = −1.2 xmax = 1 xscale = 0.2
ymin = −1 ymax = 0.1 yscale = 0.2
6. Aloita seittikaavion piirtäminen napauttamalla w.
7. Paina jokaisessa seitin vaiheessa E.
Seittigraafi-ikkunassa voit aloittaa seittikaavion piirtämisen uudelleen valitsemalla [Analysis]-valikosta [Trace].
Luku 7: Tilasto-sovellus 28
Luku 7:
Tilasto-sovellus
0701
1. Syötä Tilastoeditori-ikkunassa kaksi
luetteloa (list1 = 0.5, 1.2, 2.4, 4.0, 5.2, list2 =
−2.1, 0.3, 1.5, 2.0, 2.4).
2. Napauta G, jolloin näkyviin tulee Set
StatGraphs -valintaikkuna.
3. Määritä oikealla puolella näkyvän
näyttökuvan asetukset ja napauta sitten
[Set].
4. Piirrä pistegraafi napauttamalla y.
0702
1. Napauta Tilastoeditori-ikkunassa [Calc] - [Test] .
2. Valitse [One-Sample Z-Test] ja [Variable] sekä napauta sitten [Next>>].
3. Valitse μ-ehto [⫽] ja syötä arvot.
μ0 = 0, σ = 3, o = 24.5, n = 48
4. Tuo laskentatulokset näyttöön napauttamalla [Next>>].
5. Tee tuloksista graafi napauttamalla $.
0703
1. Syötä luettelotiedot muuttujiin [list1] ja [list2] Tilastoeditori-ikkunassa.
list1 = {120,125,130,135,140,145}, list2 = {1,2,4,1,1,1}
2. Napauta [Calc] - [Test].
3. Valitse [One-Sample Z-Test] ja [List] sekä napauta sitten [Next>>].
4. Valitse μ-ehto [>] ja syötä arvot.
μ0 = 120, σ = 19
5. Valitse List [list1] ja Freq [list2].
6. Tuo laskentatulokset näyttöön napauttamalla [Next>>].
7. Tee tuloksista graafi napauttamalla $.
Luku 7: Tilasto-sovellus 29
0704
1. Tuo Pääsovelluksen työalueikkuna näkyviin napauttamalla Tilastoeditori-
ikkunassa ~.
2. Syötä matriisi 11 68 3
9 23 5 ja sijoita se muuttujaan a (katso Käyttäjän
oppaan kohtaa 2-5 Matriisi- ja vektorilaskutoimitukset).
3. Tee Tilastoeditori-ikkunasta aktiivinen napauttamalla sitä.
4. Napauta [Calc] - [Test] - [χ2 Test] ja napauta sitten [Next>>].
5. Syötä Matrix-valintaikkunaan "a" ja napauta sitten [Next>>].
• Näkyviin tulee laskentatulokset.
6. Tee tuloksista graafi napauttamalla $.
0705
1. Tuo Pääsovelluksen työalueikkuna näkyviin napauttamalla Tilastoeditori-
ikkunassa ~.
2. Sijoita {1,2,3} muuttujaan list1 ja {4,5,6} muuttujaan list2 (katso Käyttäjän
oppaan kohtaa 2-4 Luettelolaskutoimitukset).
3. Tee Tilastoeditori-ikkunasta aktiivinen napauttamalla sitä.
4. Napauta [Calc] - [Test] - [χ2 GOF Test] ja napauta sitten [Next>>].
5. Jätä Observed (list1)- ja Expected (list2) -kohtiin oletusasetukset ja syötä df-
kohtaan 1.
6. Tuo laskentatulokset näyttöön napauttamalla [Next>>].
7. Tee tuloksista graafi napauttamalla $.
0706
1. Syötä luettelotiedot muuttujiin [list1], [list2] ja [list3] Tilastoeditori-ikkunassa.
list1 = {7,4,6,6,5}, list2 = {6,5,5,8,7}, list3 = {4,7,6,7,6}
2. Napauta [Calc] - [Test] - [One-Way ANOVA] ja napauta sitten [Next>>].
3. Valitse List-arvot [list1], [list2] ja [list3].
4. Tuo laskentatulokset näyttöön napauttamalla [Next>>].
5. Tee tuloksista graafi napauttamalla $.
Huomautus: Vieressä oleva näyttö tulee näkyviin, kun [Q1, Q3 on Data]
-valintaruutu Perusmuoto-valintaikkunassa on tyhjä (ei
merkitty).
Luku 7: Tilasto-sovellus 30
0707
1. Tuo Pääsovelluksen työalueikkuna näkyviin napauttamalla Tilastoeditori-
ikkunassa ~.
2. Sijoita {113,116} muuttujaan list1, {139,132} muuttujaan list2, {133,131}
muuttujaan list3 ja {126,122} muuttujaan list4 (katso Käyttäjän oppaan
kohtaa 2-4 Luettelolaskutoimitukset).
3. Tee Tilastoeditori-ikkunasta aktiivinen napauttamalla sitä.
4. Napauta [Calc] - [Test] - [Two-Way ANOVA] ja napauta sitten [Next>>].
5. Valitse ANOVA-datataulukon dimensioiksi 2 × 2 ja napauta sitten [Next>>].
6. Sijoita list1-muuttujaan (1,1), list2-muuttujaan (1,2), list3-muuttujaan (2,1) ja
list4-muuttujaan (2,2) ja napauta sitten [Next>>].
• Näkyviin tulee laskentatulokset.
• Tulokset osoittavat, että ajan muutos ei ole merkityksellinen, lämpötilan
muutos on merkityksellinen ja ajan ja lämpötilan yhteisvaikutus on erittäin
merkityksellinen.
0708
1. Syötä tiedot {299.4, 297.7, 301, 298.9, 300.2, 297} muuttujaan [list1]
Tilastoeditori-ikkunassa.
2. Napauta [Calc] ja sitten [Interval].
3. Valitse [One-Sample Z Int] ja [List] sekä napauta sitten [Next>>].
4. Syötä arvot (C-Level = 0.95, σ = 3).
5. Valitse List [list1] ja Freq [1].
6. Tuo laskentatulokset näyttöön napauttamalla [Next>>].
0709 – 0714
1. Suorita Tilastoeditori-ikkunassa seuraava toiminto:
0709: Napauta [Calc] - [Distribution] - [Normal PD]
0710: Napauta [Calc] - [Distribution] - [Normal CD]
0711: Napauta [Calc] - [Inv. Distribution] - [Inverse Normal CD]
0712: Napauta [Calc] - [Distribution] - [Poisson PD]
0713: Napauta [Calc] - [Distribution] - [Poisson CD]
0714: Napauta [Calc] - [Inv. Distribution] - [Inverse Poisson CD]
2. Napauta [Next >>] ja syötä sitten arvot.
3. Tuo laskentatulokset näyttöön napauttamalla [Next>>].
4. Tee tuloksista graafi napauttamalla $ (ei koske esimerkkiä 0714 ).
• Laskentatulokset ja graafit löytyvät tämän oppaan seuraavalta sivulta.
Luku 7: Tilasto-sovellus 31
0709 [Normal PD] 0710 [Normal CD] 0711 [Inverse Normal CD]
0712 [Poisson PD] 0713 [Poisson CD] 0714 [Inverse Poisson CD]
Vinkki: Graafin tekeminen seuraavien laskutoimitusten tuloksista voi kestää pitkään, jos argumentin itseisarvo on suuri:
Binomial PD, Binomial CD, Poisson PD, Poisson CD, Geometric PD, Geometric CD, Hypergeometric PD ja
Hypergeometric CD.
Luku 8: Geometria-sovellus 32
Luku 8:
Geometria-sovellus
0801
1. Piirrä kolmio.
2. Napauta G. Valitse sitten sivut AB ja AC napauttamalla niitä.
3. Napauta työkalurivin oikeassa reunassa olevaa u-painiketta.
• Näkyviin tulee mittausruutu, josta ilmenee määritetty kulma.
4. Napauta [Draw], [Measurement] ja sitten [Angle].
• Kulman asteluku näkyy näytössä.
• Vaiheen 4 sijaan voit myös suorittaa alla mainitut toimet.
- Valitse (korosta) arvo mittausruudussa ja pudota se Geometria-ikkunaan.
- Napauta mittausruudun vasemmassa reunassa olevaa Q-painiketta.
0802
1. Piirrä kolmio ja näytä sitten kunkin kulman sisäkulman arvo.
• Lisätietoja kulma-arvojen näyttämisestä on Käyttäjän oppaan kohdassa
Kulman asteluvun liittämisohje.
2. Napauta [Draw] - [Expression].
• Näkyviin tulee EXPR=-objekti.
3. Napauta työkalurivin oikeassa reunassa olevaa u-painiketta.
• Näkyviin tulee mittausruutu, jossa on kunkin mittaluvun kohdalla
numeerinen selite.
4. Nyt voit numeeristen selitteiden avulla määrittää mittausruutuun syöttämäsi
laskutoimituksen mittalukujen arvoja.
• Kun syötät mittaluvun arvon mittausruutuun, syötä at-merkki (@) ja sitten
arvon numeerinen selite. Voit esimerkiksi syöttää arvon syöttämällä @1.
• Koska tässä lasketaan kolmion sisäkulmien summa, syötä seuraavat
tiedot: @1+@2+@3.
5. Kun olet syöttänyt laskulausekkeen, paina E.
• Laskentatulos näkyy kohdan EXPR= oikealla puolella.
Vinkki: Edellä vaiheessa 4 voit syöttää näytetyn mittaluvun numeerisen selitteen
mittausruutuun myös selitettä napauttamalla. Kun napautat esimerkiksi ,
mittausruutuun tulee teksti @1.
Luku 8: Geometria-sovellus 33
0803
1. Napauta [Draw], [Special Polygon] ja sitten [Regular n-gon].
• Näkyviin tulee n-gon-valintaikkuna.
2. Syötä monikulmion sivujen määrän ilmaiseva arvo ja napauta sitten [OK].
3. Aseta kynä näytölle ja vedä kynää vinottain mihin tahansa suuntaan.
• Näkyviin tulee piirrettävän monikulmion koon osoittava rajattu alue.
ClassPad piirtää monikulmion, kun irrotat kynän näytöltä.
0804
1. Määritä geometriamuodon Measure Angle -asetukseksi Degree (katso Käyttäjän oppaan kohtaa 1-7
Sovellusten muotoasetusten määrittäminen).
2. Piirrä kolmio ABC ja valitse sivut AB ja BC.
3. Napauta työkalurivin oikeassa reunassa olevaa u-painiketta.
• Näkyviin tulee mittausruutu, joka näyttää kulman B nykyisen arvon.
4. Syötä 90 mittausruutuun ja paina
sitten E.
• Tämä lukitsee kulmaksi B 90°.
5. Poista kaikki valinnat napauttamalla näytön tyhjää aluetta ja valitse sitten sivu AC.
• Näkyviin tulee mittausruutu, joka näyttää sivun AC pituuden.
6. Napauta .
• Tällöin kuvakkeeksi vaihtuu sen osoitukseksi, että pituus AC on lukittu.
7. Napauta seuraavia: [Draw] - [Construct] - [Midpoint].
• Tämä luo sivulle AC keskipisteen D.
8. Napauta seuraavia: [Draw] - [Basic Object] - [Circle].
• Tämä poistaa sivun AC valinnan ja siirtyy ympyränpiirtotilaan.
9. Napauta pistettä D ja sitten pistettä B.
• Piirrä piste D keskipisteenä ympyrä, joka ympäröi kolmion ABC.
10. Napauta [View] ja sitten [Select].
• Tämä sulkee ympyränpiirtotilan ja ottaa valinnan käyttöön.
11.
Valitse sivu AB ja sivu AC ja napauta sitten seuraavia: [Draw] - [Slider] - [Angle].
• Liukusäädin tulee esiin.
12. Napauta [Settings] valikossa, joka tulee näkyviin, kun liukusäätimen
näyttöruudun vasenta yläkulmaa napautetaan.
Luku 8: Geometria-sovellus 34
13. Syötä esiin tulevassa Slider Setting -valintaikkunassa 10 Min-arvoksi, 80 Max-arvoksi ja 10 Step-arvoksi ja
napauta sitten [OK].
14. Napauta [Auto Play] valikossa, joka tulee näkyviin, kun liukusäätimen näyttöruudun vasenta yläkulmaa
napautetaan.
• Tällöin kulma A muuttuu 10°:n askelin alueella 10°–80°. Tällöin kärkipiste B liikkuu ympyrän kehää pitkin.
• Sen sijaan että napautat [Auto Play], voit muuttaa kulmaa A manuaalisesti myös napauttamalla
liukusäätimen painikkeita L ja R.
15. Kun liukusäätimen käyttö on lopetettu, napauta sulkemispainiketta (C) liukusäätimen näyttöruudun
oikeassa yläkulmassa.
0805
1. Piirrä jana AB ja piste C, joka ei ole janalla AB.
2. Piirrä janat DE ja DC, kuten oheisesta näyttökuvasta näkyy.
3. Valitse vain janat AB ja DE sekä tuo sitten mittausruutu näkyviin
napauttamalla työkalurivillä u.
4. Syötä 90 mittausruutuun ja paina E.
• Tämä asettaa janojen AB ja DE välisen kulman 90 asteeksi.
5. Valitse vain janat DE ja DC sekä napsauta sitten mittausruudun vieressä
olevaa alanuolta.
6. Napauta e-kuvaketta ja valitse sitten mittausruudun oikealla puolella oleva
valintaruutu.
• Tämä tekee janoista DE ja DC yhtä pitkiä.
7. Valitse vain piste E ja jana AB sekä napauta sitten [Edit] - [Animate] - [Add
Animation].
8. Valitse vain piste D ja napauta sitten [Edit] - [Animate] - [Trace].
• Tämä jäljittää paraabelin näytössä. Huomaa, että jana AB on paraabelin
johtosuora ja piste C sen keskipiste.
9. Napauta [Edit], [Animate] ja sitten [Go (once)].
Luku 9: Numeronratkaisu-sovellus 35
Luku 9:
Numeronratkaisu-sovellus
0901
1. Syötä seuraava yhtälö Numeronratkaisu-ikkunassa:
h = vt – 1/2 gt2
2. Syötä muuttujien arvot näkyviin tulevassa lausekemuuttujien luettelossa:
h = 14, t = 2 ja g = 9.8.
3. Tässä yhtälö ratkaistaan v:n suhteen, joten napauta muuttujan v vasemmalla
puolella olevaa valintapainiketta.
4. Napauta 1.
• [Left–Right]-arvo näyttää vasemman ja oikean puolen tulosten erotuksen.
Luku 10: eActivity-sovellus 36
Luku 10:
eActivity-sovellus
1001
1. Napauta eActivity-ikkunassa [Insert], [Strip(1)] ja sitten [Graph].
• Tämä lisää graafiosan ja näyttää Graafi-ikkunan näytön alaosassa.
2. Tuo Graafieditori-ikkuna näkyviin napauttamalla Graafi-ikkunassa !.
3. Syötä graafien pohjana olevat funktiot ja tee sitten funktioista graafit napauttamalla $.
Graafi-ikkuna
eActivity-ikkuna Graafieditori-ikkuna
4. Kun olet tehnyt haluamasi toiminnon, sulje Graafi-ikkuna napauttamalla C.
5. Palaa eActivity-ikkunaan napauttamalla Graafieditori-ikkunaa ja sitten C.
6. Syötä haluamasi otsikko graafiosan otsikkoruutuun.
1002
1. Napauta eActivity-ikkunassa [Insert], [Strip(1)] ja sitten [Notes].
• Tämä lisää huomautusosan ja näyttää Huomautus-ikkunan näytön
alaosassa.
2. Syötä haluamasi teksti Huomautus-ikkunaan.
3. Kun olet syöttänyt tekstin, voit sulkea Huomautus-ikkunan napauttamalla
C.
Vinkki: Tieto-osan korostettu laajennuspainike osoittaa, että se on laajennettu
alaikkunassa.
Luku 11: Taloudellinen-sovellus 37
Luku 11:
Taloudellinen-sovellus
Alla olevien esimerkkien toiminnot voi käynnistää mistä tahansa Taloudellinen-sovelluksen ikkunasta.
1101 Koronkorko
Mikä on tavallisen annuiteetin arvo 10 vuoden kuluttua, jos joka kuukausi
talletetaan 100 euroa tilille, jolle maksetaan 7 %:n koronkorko kuukausittain?
Ennen kuin suoritat laskutoimituksen, muuta Odd Period -asetukseksi
Compound (CI) ja Payment Date -asetukseksi End of period.
1. Napauta [Calc(1)] - [Compound Interest].
2. Syötä alla olevat arvot kyseisiin kenttiin.
N = 120 (12 kk × 10 v), I% = 7, PV = 0,
PMT = –100, P/Y = 12 (kk), C/Y = 12 (kk)
3. Määritä odotusarvo napauttamalla [FV].
1102 Kassavirta
Miten paljon kannattaa maksaa (NPV) investoinnista oheisessa taulukossa
mainituilla kassavirta-arvoilla, jos haluttu korko on (I%) 10 % vuodessa?
Jakso Kassavirta
00
1 100
2 200
3 300
4 400
5 500
1. Avaa Tilastoeditori-ikkuna näytön alaosaan napauttamalla (.
2. Syötä kassavirta-arvot list1-muuttujan soluihin 1–6.
3. Napauta Cash-kenttää (jossa on merkintä <empty>).
4. Valitse näkyviin tulevassa valintaikkunassa List variables -arvoksi list1 ja
napauta sitten [OK].
5. Syötä 10 I%-kenttään.
6. Määritä nettonykyarvo napauttamalla [NPV].
1103 Kuoletus
Tässä esimerkissä lasketaan ensin Compound Interest -sivulla lainan
kuukausittainen maksuerä, minkä jälkeen saatua tulosta käytetään
Amortization-sivun laskutoimituksissa. Määritä Odd Period -arvoksi Compound
(CI) ja Payment Date -arvoksi End of period.
Sivu 1 (Compound Interest): Määritä Compound Interest -sivulla
kuukausittainen maksuerä ([PMT]) 20 vuoden (N = 20 × 12 = 240)
asuntolainalle, kun lainasumma (PV) on 100 000 euroa ja vuosikorko
(I%) on 8,025 %. Korko lisätään lainasummaan kuukausittain (C/Y = 12).
Kussakin vuodessa on 12 maksuerää (P/Y). Syötä nolla odotusarvoksi
(FV), mikä tarkoittaa sitä, että laina maksetaan kokonaan takaisin 20
vuoden (240 kuukauden) lopussa.
Sivun 1 laskentatulokset
Luku 11: Taloudellinen-sovellus 38
Sivu 2 (Amortization): Määritä sivulla 1 määritetyn kuukausittaisen maksuerän
(PMT = –837,9966279) avulla seuraavat tiedot maksuerille 10 (PM1) – 15
(PM2).
• pääoman saldo (BAL) maksuerän 15 jälkeen
• maksuerään 10 sisältyvä korkosumma (INT)
• maksuerään 10 sisältyvä pääoman osuus (PRN)
• maksueriin 10–15 sisältyvä kokonaiskorko (ΣINT)
• maksueriin 10–15 sisältyvät kokonaispääoma (ΣPRN)
Kuten sivulla 1, asuntolainan määrä (PV) on 100 000 euroa ja vuosikorko
(I%) on 8,025 %. Korko lisätään lainasummaan kuukausittain (C/Y = 12) 20
vuoden ajan.
Sivun 2 laskentatulokset
Sivulla 1 (Compound Interest) suoritettavat toimet:
1. Napauta [Calc(1)] - [Compound Interest].
2. Syötä alla olevat arvot kyseisiin kenttiin.
N = 240, I% = 8.025, PV = 100000, FV = 0, P/Y = 12, C/Y = 12
3. Määritä maksuerän suuruus napauttamalla [PMT].
Sivulla 2 (Amortization) suoritettavat toimet:
4. Napauta [Calc(1)] - [Amortization].
• PV-, I%- ja PMT-arvot kopioituvat automaattisesti sivulta 1 sivulle 2.
5. Syötä PM1-arvoksi 10 ja PM2-arvoksi 15.
6. Napauta [BAL], [INT], [PRN], [ΣINT] ja sitten [ΣPRN].
1104 Korkokannan muuttaminen
Mikä on nimelliskorko ([APR]), kuin sijoituksen efektiivinen vuosikorko ([EFF])
on 5 %, joka lisätään pääomaan kahden kuukauden välein (N = 6)?
1. Napauta [Calc(1)] - [Interest Conversion].
2. Syötä N-arvoksi 6 ja EFF-arvoksi 5.
3. Määritä nimelliskorko napauttamalla [APR].
1105 Kulut/myyntihinta/voittomarginaali
Mikä on myyntihinta ([Sell]), kun voittomarginaali ([Margin]) on 60 % ja kohteen
alkuperäinen hankintahinta on 40 euroa ([Cost])?
1. Napauta [Calc(1)] - [Cost/Sell/Margin].
2. Syötä Margin-arvoksi 60 ja Cost-arvoksi 40.
3. Määritä myyntihinta napauttamalla [Sell].
1106 Päivien määrä
Kuinka monta päivää ([Days]) on päivämäärien 3.3.2005 (d1) ja 11.6.2005 (d2)
välillä? Muista muuttaa Days in Year -asetukseksi 365 days ennen päivien
määrän laskemista.
1. Napauta [Calc(1)] - [Day Count].
2. Syötä d1- ja d2-päivämäärä.
3. Määritä päivien määrä napauttamalla [Days].
Luku 11: Taloudellinen-sovellus 39
1107 Poistot
Laske summausmenetelmällä ([SYD]) ensimmäisen vuoden ( j = 1) poisto
12 000 euron (PV) arvoisesta tietokoneesta, jonka hyödyllinen käyttöikä (N) on
viisi vuotta.
Käytä poistosuhdetta (I%) 25 % ja oleta, että tietokoneesta voidaan tehdä
poistot 12 kuukauden ajalta ensimmäisenä vuonna (YR1). Laske sitten
poistosumma ([SYD]) toisena vuonna ( j = 2).
Ensimmäinen vuosi
Toinen vuosi
Laske poistosumma ensimmäiseltä vuodelta:
1. Napauta [Calc(1)] - [Depreciation].
2. Syötä alla olevat arvot kyseisiin kenttiin.
N = 5 (vuotta), I% = 25, PV = 12000, FV = 0*, j = 1, YR1 = 12
3. Napauta [SYD].
• Poistosumma ensimmäiseltä vuodelta näkyy [SYD]-kentässä ja
jäännösarvo RDV-kentässä.
Laske poistosumma toiselta vuodelta:
4. Muuta j-arvoksi 2 ja napauta sitten [SYD].
* Hyödyllisen käyttöiän lopussa tietokoneen arvo on 0, joten FV-kenttään
syötetään 0.
Huomautus: Poiston voi laskea myös tasapoistomenetelmällä napauttamalla [SL], kiinteän prosenttiosuuden
menetelmällä napauttamalla [FP] tai degressiivisellä menetelmällä napauttamalla [DB]. Kukin
poistomenetelmä tuottaa eri jäännösarvon poiston jälkeen (RDV) kyseisenä vuonna ( j ).
1108 Velkakirjalaskut
Haluat ostaa osuuden 15.12.2006 (d2) erääntyvästä joukkolainasta, jonka
korko maksetaan puolivuosittain. Sijoitus on maksettava 1.6.2004 (d1).
Joukkolainan kesto lasketaan 30/360 päivän menetelmällä ja kuponkikorko
(CPN) on 3 %. Joukkolaina ostetaan takaisin hintaan, joka on 100 %
nimellisarvosta (RDV). Kun tuotto on 4 % (YLD), laske joukkolainan hinta
([PRC]) ja kertynyt korko (INT).
Ennen kuin suoritat laskutoimituksen, muuta Days in Year -asetukseksi 360
days, Bond Interval -asetukseksi Date ja Compounding Frequency -asetukseksi
Semiannual.
1. Napauta [Calc(1)] - [Bond Calculation].
2. Syötä alla olevat arvot kyseisiin kenttiin.
d1 = 6/1/2004, d2 = 12/15/2006, RDV = 100, CPN = 3, YLD = 4
3. Napauta [PRC].
• Joukkolainan hinta näkyy [PRC]-kentässä, kertynyt korko INT-kentässä ja
kustannus Cost-kentässä.
Luku 11: Taloudellinen-sovellus 40
1109 Kannattavuusraja
Yritys valmistaa tuotteita, joiden muuttuvat yksikkökustannukset ([VCU])
ovat 50 euroa / kpl ja kiinteät kustannukset ([FC]) 100 000 euroa. Tuotteiden
myyntihinta ([PRC]) on 100 euroa / kpl.
Millä summalla tuotetta on myytävä ([SBE]), jotta kannattavuusraja ylitetään,
ja miten monta kappaletta on myytävä ([QBE]), jotta voitto ([PRF]) on 400 000
euroa?
Ennen kuin suoritat laskutoimituksen, muuta Profit Amount/Ratio -asetukseksi
Amount (PRF) ja Break-Even Value -asetukseksi Quantity.
1. Napauta [Calc(2)] - [Break-Even Point].
2. Syötä alla olevat arvot kyseisiin kenttiin.
PRC = 100, VCU = 50, FC = 100000, PRF = 400000
3. Määritä myyntimäärä napauttamalla [QBE].
4. Määritä kannattavuusrajan ylittämiseen vaadittava myyntisumma
napauttamalla [SBE].
1110 Turvamarginaali
Mikä on turvamarginaali ([MOS]), kun myyntisumma ([SAL]) on 1 200 000
euroa ja kannattavuusrajan ylittämiseen vaadittava myyntisumma ([SBE]) on
1 000 000 euroa?
1. Napauta [Calc(2)] - [Margin of Safety].
2. Syötä 1200000 [SAL]-kenttään ja 1000000 [SBE]-kenttään ja napauta sitten
[MOS].
1111 Kiinteiden ja muuttuvien kustannusten suhde
Mikä on kiinteiden ja muuttuvien kustannusten suhde yrityksessä, joka myynti
([SAL]) on 1 200 000 euroa, muuttuvat kustannukset ([VC]) 600 000 euroa ja
kiinteät kustannukset ([FC]) 200 000 euroa?
1. Napauta [Calc(2)] - [Operating Leverage].
2. Syötä 1200000 [SAL]-kenttään, 600000 [VC]-kenttään ja 200000 [FC]-
kenttään ja napauta sitten [DOL].
1112 Rahoituksen vipuvaikutus
Laske rahoituksen vipuvaikutus ([DFL]) yrityksessä, jonka liikevoitto ennen
korkoja ja veroja ([EBIT]) on 400 000 euroa ja joka maksaa 80 000 euroa
velkakirjan haltijoille ([INT]).
1. Napauta [Calc(2)] - [Financial Leverage].
2. Syötä 400000 [EBIT]-kenttään ja 80000 [INT]-kenttään ja napauta sitten
[DFL].
Luku 11: Taloudellinen-sovellus 41
1113 Yhteisvaikutus
Laske kiinteiden ja muuttuvien kustannusten suhteen ja rahoituksen
vipuvaikutuksen yhteisvaikutus ([DCL]) yrityksessä, jonka muuttuvat
kustannukset ([VC]) ovat 6 000 euroa, kiinteät kustannukset ([FC]) 2 000 euroa
ja myynti ([SAL]) 12 000 euroa ja joka maksaa 1 000 euroa velkakirjan haltijoille
([INT]).
1. Napauta [Calc(2)] - [Combined Leverage].
2. Syötä 12000 [SAL]-kenttään, 6000 [VC]-kenttään, 2000 [FC]-kenttään ja
1000 [INT]-kenttään ja napauta sitten [DCL].
1114 Määrän muunnos
Laske myyntimäärä (Sales: [QTY]), kun myyntisumma ([SAL]) on 100 000
euroa ja myyntihinta ([PRC]) on 200 euroa / kpl. Laske sitten tuotannon
muuttuvien kustannusten kokonaismäärä (Manufacturing: [VC]), kun muuttuvat
yksikkökustannukset ([VCU]) ovat 30 euroa ja valmistettujen yksiköiden määrä
([QTY]) on 500.
1. Napauta [Calc(2)] - [Quantity Conversion].
2. Syötä 100000 [SAL]-kenttään ja 200 [PRC]-kenttään ja napauta sitten [QTY].
3. Syötä 30 [VCU]-kenttään ja 500 [QTY]-kenttään ja napauta sitten [VC].
Luku 12: Ohjelmasovellus 42
Luku 12:
Ohjelmasovellus
Huomautus: Ohjelma-kohdassa 䡺 tarkoittaa väliä ja _ rivinvaihtoa.
1201
Ohjelma:
DefaultSetup_
ClrGraph_
ViewWindow_
SetInequalityPlot䡺
Intersection_
GraphType䡺"y>"_
Define䡺y1(x)=sin(x)_
GTSelOn䡺1_
PTDot䡺1_
SheetActive䡺1_
DrawGraph_
GraphType䡺"y<"_
Define䡺y2(x)=−x/12_
GTSelOn䡺2_
PTNormal䡺2_
SheetActive䡺1_
DrawGraph
Tulosnäyttö:
1202
Ohjelma:
ClrGraph_
ViewWindow䡺–15.4,15.4,2,–7.6,
7.6,2_
"(x–1)^2/3^2+(y–2)^2/4^2= 1"
SConicsEq_
DrawConics
Tulosnäyttö:
1203
Ohjelma:
DefaultSetup_
ClrGraph_
ViewWindow䡺0,7.7,1,–14,110,
10_
GraphType䡺"y="_
Define䡺y1(x)=3×x^2–2_
GTSelOn䡺1_
0SFStart_
6SFEnd_
1SFStep_
SheetActive䡺1_
DispFTable_
Pause_
DrawFTGCon
Tulosnäyttö:
1204
Ohjelma:
DefaultSetup_
ViewWindow䡺0,6,1,−0.01,0.3,1_
SeqType "an+1a0"_
"−3an^2+2an"San+1_
0SSqStart_
6SSqEnd_
0.01Sa0_
DispSeqTbl_
Pause_
DrawSeqCon
Tulosnäyttö:
1205
Ohjelma:
{0.5,1.2,2.4,4,5.2}Slist1_
{–2.1,0.3,1.5,2,2.4}Slist2_
StatGraph䡺1, On, Scatter, list1,
list2, 1, Square_
DrawStat
Tulosnäyttö:
1206
Ohjelma:
{0.5,1.2,2.4,4,5.2}Slist1_
{–2.1,0.3,1.5,2,2.4}Slist2_
StatGraph䡺1, On, LogR, list1,
list2, 1_
DrawStat
Tulosnäyttö:
Luku 12: Ohjelmasovellus 43
Huomautus: MedMed, QuadR,
CubicR, QuartR, LinearR, ExpR,
abExpR ja PowerR ovat myös
mahdollisia graafityyppejä LogR:n
lisäksi.
1207
Ohjelma:
{0.5,1.2,2.4,4,5.2}Slist1_
{–2.1,0.3,1.5,2,2.4}Slist2_
StatGraph䡺1, On, SinR, list1,
list2_
DrawStat
Tulosnäyttö:
Huomautus: LogisticR on myös
mahdollinen graafityyppi SinR:n
lisäksi.
1208
Ohjelma:
StatGraphSel䡺Off
{0.5,1.2,2.4,4,5.2}Slist1_
{–2.1,0.3,1.5,2,2.4}Slist2_
StatGraph䡺1, On, Scatter, list1,
list2, 1, Square_
DrawStat_
LogReg䡺list1, list2, 1_
DispStat_
DrawStat
Tulosnäyttö:
1209
Ohjelma:
{7,4,6,6,5,6,5,5,8,7,4,7,6,7,6}
Slist1_
{1,1,1,1,1,2,2,2,2,2,3,3,3,3,3}
Slist2_
OneWayANOVA䡺list1, list2_
DispStat
Tulosnäyttö:
1210
Ohjelma:
{1,1,1,1,2,2,2,2}Slist1_
{1,1,2,2,1,1,2,2}Slist2_
{113,116,139,132,133,131,126,
122}Slist3_
TwoWayANOVA list1, list2, list3_
DispStat
Tulosnäyttö:
1211
Ohjelma:
OneSampleZTest䡺"≠",0,3,24.5,
48_
DispStat
Tulosnäyttö:
1212
Ohjelma:
Input Month_
Input Date_
Input Year_
DateMode365_
dayCount(07,04,1976,Month,
Date,Year)Sdays_
Print "Days="_
Print days
Tulosnäyttö:
Näyttää seuraavien syöttötietojen
tuloksen: Month: 7, Date: 4, Year:
2013.
1213
Ohjelma:
DateMode360_
PeriodsSemi_
bondPriceDate(6,1,2004,12,15,
2006,100,3,4)Slist1_
list1[1]Sprice_
Print "PRC="_
Print approx(price)
Tulosnäyttö:
Luku 13: Taulukko-sovellus 44
Luku 13:
Taulukko-sovellus
1301
1. Syötä Taulukko-ikkunassa tiedot ja valitse
sitten syöttöalueen solut A1:C5.
2. Napauta [Calc] - [Test] - [Linear Reg t-Test] ja
napauta sitten [Next>>].
• Tämä lisää soluviittaukset automaattisesti
kenttiin, kuten viereisestä näyttökuvasta
näkyy.
3. Napauta [Next>>].
4. Piirrä lineaarinen regressiograafi
napauttamalla $.
1302
1. Syötä Taulukko-ikkunassa tiedot ja valitse
sitten syöttöalueen solut A1:D2.
2. Napauta [Calc] - [Test] - [Two-Way ANOVA]
ja napauta sitten [Next>>].
3. Valitse ANOVA-datataulukon dimensioiksi 2 ×
2 ja napauta sitten [Next>>].
4. Kun olet varmistanut, että soluviittaukset
on lisätty automaattisesti kenttiin oheisen
näyttökuvan mukaisesti, napauta [Next>>].
Luku 13: Taulukko-sovellus 45
1303
1. Syötä arvot soluihin A1–A5.
2. Napauta solua B1. Napauta sitten [Calc]-valikossa [Cell-Calculation] ja sitten
[cellIf].
• Soluun tulee teksti =cellif(.
3. Syötä soluviittaus A1 napauttamalla A1.
4. Napauta muokkausruutua ja syötä sitten lausekkeen loppuosa
näyttönäppäimistön avulla.
5. Napauta muokkausruudun vieressä olevaa s-painiketta tai paina
E-näppäintä.
6. Kopioi solun B1 sisältö soluihin B2–B5.
=cellif(A1>5,"Big","Small")
1304
1. Syötä arvot soluihin A1–C3.
2. Napauta solua C5. Napauta sitten [Calc]-valikossa [List-Statistics] ja sitten
[mean].
• Soluun tulee teksti =mean(.
3. Syötä soluviittaus A1:C3 vetämällä solusta A1 soluun C3.
4. Napauta muokkausruudun vieressä olevaa s-painiketta tai paina
E-näppäintä.
1305
1. Syötä arvot soluihin A1–B3.
2. Napauta solua B5. Napauta sitten [Calc]-valikossa [List-Calculation] ja sitten
[sum].
3. Syötä soluviittaus A1:A3 vetämällä solusta A1 soluun A3.
4. Paina , ja syötä soluviittaus B1:B3 vetämällä solusta B1 soluun B3.
5. Napauta muokkausruudun vieressä olevaa s-painiketta tai paina
E-näppäintä.
Luku 14: 3D-graafi-sovellus 46
Luku 14:
3D-graafi-sovellus
Huomautus: Alla olevassa esimerkissä käytetään Näkymäikkunan oletusalkuasetuksia.
1401
1. Aktivoi 3D-graafieditori-ikkuna 3D-graafi-sovelluksessa.
2. Jos työkalurivillä näkyy x, vaihda se napauttamalla seuraavaksi: z.
3. Syötä tyhjälle riville (tässä esimerkissä z5) x2
2 – y2
8.
4. Paina E.
• Tämä tallentaa syötetyn lausekkeen ja valitsee sen, mikä osoitetaan
painikkeen muuttumisella muotoon .
5. Piirrä lausekkeesta graafi napauttamalla 7.
1402
1. Aktivoi 3D-graafieditori-ikkuna 3D-graafi-sovelluksessa.
2. Jos työkalurivillä näkyy z, vaihda se napauttamalla seuraavaksi: x.
3. Syötä tyhjälle Xst-riville (tässä esimerkissä Xst6) 3sin(t) × cos(s).
4. Syötä heti Xst-rivin alapuolella olevalle Yst-riville 3cos(t) × cos(s).
5. Syötä heti Yst-rivin alapuolella olevalle Zst-riville sin(s).
6. Paina E.
7. Piirrä lausekkeesta graafi napauttamalla 7.
CASIO COMPUTER CO., LTD.
6-2, Hon-machi 1-chome
Shibuya-ku, Tokyo 151-8543, Japan
SA1605-C
© 2013 CASIO COMPUTER CO., LTD.
